Tässä asiassa taisi meillä käydä tuuri, tai sitten ei. Talvea on odoteltu jo pitkään, tässähän se tämä talvi menee, ikisyksyä viettäessä. No, uusi ulko-ovi tarvittiin kuitenkin, sillä vanha oli jo aikansa palvellut. Tai ei oikeastaan. Vanha on nimittäin tosi hyvässä kunnossa ja joskus muutama vuosi sitten kuistin oveksi laitettu kamala hirvitys alkoi huonossa kunnossa. Vanha, tunnelmallinen ovi pääsi siis paraatipaikalle kuistin oveksi ja uuden tilasimme puusepältä. Tokihan se maalataan kesällä sitten. Mikähän muuten olisi hyvä maali ulko-oveen?

No tässä kuvat kuitenkin:

Tällainen oli kuistin edusta ennen


joo, ei ole tältä vuodelta tämä kuva, lunta on todellakin ollut joskus...

ja nyt se on tällainen


Ja se ovi, jonka pitäisi olla tiivis, oli siis tämä punainen juuri (päivä paistoi sisään)



Ja uusi ovi on tässä:



Puuseppä teki tämän mittojen mukaan, joten hyvää palvelua saimme ja vielä kotiinkuljetuksen! Mutta huomaa kyllä, ettei nykyään enää saa ihan samanlaista laatua kuin ennen (karmit meinasi levitä asennuksessa, kun oli jollain pikkuruuveilla kiinni, eikä niissä muutenkaan samanlaisia liitoksia ole kuin vanhassa).
Tässä uudessa ovessa on hiukkasen isompi tuo valoaukko. Olisin ehkä ottanut vielä isomman, mutta en tohtinut, kun ei ole kiva, jos kuistilta näkee suoraan vessaan...

Tuosta oven ikkunasta näkyykin se meidän kolmas ulko-ovi, joka saa siis siirtyä vintille, sillä sille ei enää ole tarvetta, kun tuo uusi ovi on riittävän tiivis.

Jeps. Kuvia valmiista makkarista myöhemmin.

Keittiö on ollut jo tovin (melkein)valmiina. Viimeisimmän postauksen jälkeen tässä torpassa on tapahtunut ja paljon! Ei niinkään remonttirintamalla, vaan muuten. Toukokuun lopussa syntyi kolmas aarteemme ja kaksi viikkoa hänen syntymänsä jälkeen imetyshuuruissa oleva äiti unohti kananmunat kattilaan yläkerran väliaikaiskeittiöön. No, ei siinä mitään, levy kutosella ja perhe päätti lähteä yhdessä kauppareissulle. Takaisin tullessa iski savu vastaan. Kattilanpohja oli sulanut levyyn kiinni, kananmunat oli palaneet karrelle ja haju oli ihan hirvittävä. Tuuletus täysille ja perhe evakkoon keskikerrokseen. Hajunpoistoon erikoistunut firma siivosi yläkertaa yli kuukauden, kaikki irtaimisto pestiin pesulassa (joka onnistui yllättävän paljon tuhoamaan tekstiilejä!), osa meni armotta Mustankorkealle.
Tässä vaiheessa pesimme astiat vessan lavuaarissa, ja elämä hymyili... ja siitä saakka on elämä ollut yhtä epäonnen alamäkeä viime viikkoihin saakka. En edes viitsi muistaa kaikkea mitä on tapahtunut, mutta tuo tapahtuman takia piti keittiötä yrittää saada nopeasti käyttökuntoon. Ja eipä siitä mitään iloa ole, jos jää vastoinkäymisiä suremaan, vai? Life goes on! Torppa ei palanut ONNEKSI ja kaikki ollaan vielä hengissä. Ja uskokaa, että kyllä muuten osaa arvostaa tiskipöytää ja hellaa aika lailla, kun on ensin ollut jonkin aikaa ilman, saati sitten sitä, että kaikki keittiötouhut voi todella suorittaa siinä samassa huoneessa.

Tässä siis keittiön alkuperäinen lautalattia kitattuna ja hiottuna. Kaikkia tuhansia naulanreikiä ei kitattu, vaan suurimmat vain.


Tässä siis ensimmäinen maalikerros. Maali on, kuten kuvastakin näkyy, Uulan lattiamaali ja sävy puolukka.



Tässä keittiön kunnostetut kaapit, kiintokaapit odottavat sopivia vetimiä vielä. Puutasot on koivua ja jotain sellaista laatua, että saa ikuisuuden työstää ja hioo vielä kerran ja kerran ja sitten vielä kymmenen kertaa ja öljytä noin sataan kertaan ennen kuin alkaa näyttää hyvältä. Kaappeihin etsimme muuten vanhanmallisia "lukkoja" tai siis niitä sellaisia, jotka pitää kaapin oven kiinni. Ei niitä rullasysteemejä, vaan vielä vanhempia. Noihin on meinaan vaihdettu osaan ne rullahässäkät ja ne on nyt aikansa eläneitä, alkuperäiset pelittää edelleen.


Tiskipöydässä on yksi reilu allas ja se on riittänyt vallan hyvin. Myös pannut ja pellit siinä saa pestyä, mutta ei onneksi ole paikkaa, jossa säilytellä likaisia astioita pitkään. Pöytä on muutaman vuoden vanha Stalan pöytä, löytyi kierrätyskeskuksesta. Hana on myös muutaman vuoden vanha ja tuli keittiökalusteiden mukana. Laatat jotain halpislaattaa rautakaupasta.


Tähän nurkkaan tulee puuhella, sitten joskus. :)


Mikähän lie kuvaajassa, kun kaik on vinossa. Juu, ei tönö näin pahasti ole vinksallaan, vaikka vanha ja joistain kohti "omalinjainen" onkin.




Ja tässä vielä lattiasta.


Lisää tasoja laitellaan vielä pariin paikkaan, kunhan ehditään. Nyt pitäisi ehdottomasti korjata yksi ikkuna, jonka eräs 3-vuotias remonttiherra keväällä paukautti kumivasaralla palasiksi: "Minä olen korjausmies!!". Ja uutta ulko-ovea odotellaan puusepältä. Sen pitäisi tulla marraskuun puolivälissä, joten sitten kuvia siitä. Mikähän maali olisi hyvä ulko-oveen? Vinkkejä?

Se on nyt vaiheessa, mutta kaapistot on jo haettu Lahdesta ja seinät on paperoitu ja maalattukin ihan melkein valmiiksi. Nyt pitäisi tyhjentää lattiat, kitata, hioa ja maalata sekä kunnostaa kaapistoja. Mie luulen, että siitä tulee aika kiva sitten joskus, sillä jo nyt näyttää hyvältä. Joku (not me!) on siis ollut ahkerana!


Tässä siis lähtötilanne: vanha kiintokaappi (jälkeenpäin rakennettu) saa luvan kaventua siivouskaapiksi.

Pahvin takana tallessa vanhoja sanomalehtiä kuusikymmentäluvulta, eli remonttia on tehty talossa ennenkin. :)

Muuri ja vesipistenurkkaus paperoituna, käytettiin siis sekä makulatuuria että sanomalehtiä.

Alimmaisia paperikerroksia, eli paikkauksia, päälle vedettiin makulatuurit.

Tässä makulatuuripinta maalattuna. Maalina käytettiin Sateenkaarivärien Öljytemperamaalia, ja tätä kerrosta ohennettiin ja sävytettiin kasselinruskealla, mutta ruskeaan se ei taittunut, vaan harmaaseen.

Tässä myös pohjamaali pinnassa.

Näissä valmista maalipintaa, nyt sävynä oli ruskea umbra, sillä sitä jouduttiin tilaamaan ja sen toimitus kesti hieman. Maali oli sävytettynä kyllä ruskeaan taittuvaa, mutta saattaa olla, että koska öljytempera on ilmeisesti jotenkin kaseiinipohjainen, se valkoisuus tulee läpi sitten vaikka kuinka. Katsotaan nyt vielä, pinta on kyllä ihan nätti, mutta valitettavasti ei lämpimän sävyinen ainakaan tässä valossa.


Seuraavaksi sitten joitakin kohtia vielä paikkamaalataan ja sitten onkin lattian vuoro.

Tässäpä olis nyt pari kuvaa meän keittiön tai kirjastohuoneen patterista. On ollut niin lauhaa, eikä ylimääräistä aikaa yhtään, joten patterihomma on jäänyt nyt odottamaan. Ongelmanahan siis on, ettei keittiön patteri lämpiä kuin vähän yläosastaan.

Myös noiden pattereiden termostaatit on ilmeisesti vaan venttiilejä.

Juu, sanokaapa jotahi, viisaammat.

Niin, ja nuohooja sekä palotarkastaja on tilattu, vihdoinkin. Öljyä tilataan tänään, hinta tuntuu olevan  0,60+ tienoilla.



Niin, siis högforisin on noi mokkulat. Ja liikeessä oli sanottu, niin kuin muillekin vanhan talon ja vanhojen patterien omaavalle, että pitää vaihtaa koko runko (jos niitä nyt sitten alkaa vaihtamaan). Saa nähä kuin putkien käy sitten, ovat ohuempia uusissa.

Kyllä tämä paikka on tuntunut ihan kodilta koko ajan. Joulun alla tulee vuosi siitä, kun pimeänä talvi-iltana tulimme taloa katsomaan. Ja rakkauttahan se oli ensisilmäyksellä.

Patterien ja niiden termostaattien kanssa ollaan taas säädelty. Aluksi oli aika viileää sisällä, n. 18 astetta keskikerroksessa, ylä- ja alakerrassa vähemmän. Nyt on ollut aika lämmintä, 21-22 astetta. Keittiö patteri ei toimi ja lisäisin siitä kuvia, mutta kun piuha on autossa mp3:ssa. Illalla sitten.

Ikkunaprojekti saatiin päätökseen ja joitain päiviä sitten asensimme korjatut ja huolletut yläkerran ikkunat paikoilleen. Koska se venähti aika pitkälle syksyyn, oli erittäin järkevää aloittaa korjaaminen nimenomaan VAIN niistä ulkopokista. Vanhaa lasia ei saatu leikattua, joten uutta ostettiin suoraan lasiliikkeestä.

Nyt projektina on kaikenlaista pientä. Tarkoituksena olisi uusiokäyttää yläkerran keittiön kalusteet kellarin kodinhoitonurkkaukseen. Betonilattian piikkaaminen ei liene kaikista helpointa hommaa, varsinkaan kun ei ole oikeita välineitä. Keskikerroksen keittiön uusimisesta haaveilemme myös. Liesituuletin olisi tosi kiva saada paikoilleen, mutta pitäisi kaivaa esiin myös lattiat, laittaa ne ja samalla uusia hirveät lastulevykaapistot. Liesituuletin on odottanut paketissaan jo kohta vuoden, joten aikakin olisi, menee varmaan takuu kohta umpeen, eikä edes testaamaan olla päästy.

Mitä mieltä olette, voiko hellan laittaa jääkaapin viereen n. 30-40 cm:n päähän? Väliin tulisi kaappi. Voihan sen toki laittaa, mutta onko se energiasyöppö ratkaisu? Varmaan energialaitoksella osaisivat neuvoa.

Myös lumiesteistä haaveillaan, nyt märät lumet römpsähtää aika ikävän yllättäen kenen tahansa niskaan. Ongelmia on kaksi, ensinnäkin se, että kaveri ei saa laitettua omiaan, emmekä mekään sitten saa niitä joutilaita, ja että katto on profiilipelti, eikä helposti ole katsottavissa, missä kohti ne tukipuut menee. Mutta eiköhän sekin selvittelemällä onnistu.

Kaikkien projektien toteuttamista rajoittavat sekä aika että raha. Toisinaan hyvä, toisinaan ei.

Lisäilen niitä kuvia, kun piuha palautuu kotiin.

P:)